Tällainen on pieni talo Porissa
Pieni talo Porissa on rakennettu 60-luvulla. Talon on suunnitellut rakennusinsinöörisukulainen ja rakentaminen on tehty pääosin omin voimin ja talkoilla, kuten siihen aikaan pitkälti oli tapana.
Talossa on kaksi makuuhuonetta, kaksi vaatehuonetta, suuri olohuone, ruokailuhuone ja keittiö. Lisäksi löytyy erillinen wc, sauna ja pesuhuone suihkuineen sekä erilaisia teknisiä tiloja. Talo lämpiää ainakin vielä toistaiseksi öljyllä.
Mummi oli hoitanut taloa yksin jo vuosikymmeniä. Talo oli siistissä, mutta monelta osin vielä alkuperäisessä kunnossaan. Onneksemme talo on selvinnyt ilman sisäilmaongelmia, mistä lienee kiittäminen sekä huolellista rakentamistapaa että sitä, että talossa ei ole riskirakenteena nykyisin pidettävää piilosokkelia. Ehkä sekin on auttanut, että taloa ei missään vaiheessa ole lähdetty rajusti kunnostamaan ja tiivistämään.
Puutarhaa on hoidettu ahkerasti ja siellä kasvaa lukuisten omenapuiden lisäksi karviaisia, musta- ja punaherukoita, pensasmustikkaa, vadelmaa ja monia kukkivia pensaita ja erilaisia perennoja. Nurmikkoalue on hieno ja laaja pehmeä matto, jossa lasten on ollut kiva leikkiä.
Mummi oli hyvin tarkka ihminen, myös puutarhanhoidossa. Rikkaruohot oli aina kitketty viimeistä myöten kaikista kukkapenkeistä, perunamaalta ja pensasaitojen alta. Nurmikonleikkaajaksi ei myöskään kelpuutettu ketä hyvänsä. Jossain vaiheessa Mummi ei enää jaksanut pihaa hoitaa, ja piha jäi pariksi vuodeksi pelkän hätäisen nurmikonleikkuun varaan.
Talosta ja pihasta on meidän perheellämme paljon mukavia muistoja. Pihalla on kontattu, leikitty, keinuttu, grillattu sekä istuskeltu ihan muuten vain.
Talossa on kaksi makuuhuonetta, kaksi vaatehuonetta, suuri olohuone, ruokailuhuone ja keittiö. Lisäksi löytyy erillinen wc, sauna ja pesuhuone suihkuineen sekä erilaisia teknisiä tiloja. Talo lämpiää ainakin vielä toistaiseksi öljyllä.
Mummi oli hoitanut taloa yksin jo vuosikymmeniä. Talo oli siistissä, mutta monelta osin vielä alkuperäisessä kunnossaan. Onneksemme talo on selvinnyt ilman sisäilmaongelmia, mistä lienee kiittäminen sekä huolellista rakentamistapaa että sitä, että talossa ei ole riskirakenteena nykyisin pidettävää piilosokkelia. Ehkä sekin on auttanut, että taloa ei missään vaiheessa ole lähdetty rajusti kunnostamaan ja tiivistämään.
Mummi oli hyvin tarkka ihminen, myös puutarhanhoidossa. Rikkaruohot oli aina kitketty viimeistä myöten kaikista kukkapenkeistä, perunamaalta ja pensasaitojen alta. Nurmikonleikkaajaksi ei myöskään kelpuutettu ketä hyvänsä. Jossain vaiheessa Mummi ei enää jaksanut pihaa hoitaa, ja piha jäi pariksi vuodeksi pelkän hätäisen nurmikonleikkuun varaan.
Talosta ja pihasta on meidän perheellämme paljon mukavia muistoja. Pihalla on kontattu, leikitty, keinuttu, grillattu sekä istuskeltu ihan muuten vain.
Kommentit
Lähetä kommentti